Muurit

Edelleen jaan vanhoja tekstejäni. Tämä on viimeinen osa erästä pohdintasarjaa ja jäi silloin kesken. Tarkoitus oli analysoida tätä juttua henkisellä tasollakin, mutta jostain syystä en sitä jaksanut tehdä. Laitan tähän tämän ns. esipuheen ja ensi kerralla kirjoitan sen jatko-osan. Ehkä.

*****

Muureja on monenlaisia, on paksuja, on ohuempia, on korkeita, on matalampia. Mutta yleensä muuri on aina rakennettu kivestä tai vastaavasta materiaalista. Muureissa on tavallisimmin kiviä ladottuna päällekkäin ja vierekkäin ja ne on yhdistetty laastilla tarvittaessa. Riippuu, miten vahva muurista halutaan. Toki ilman laastiakin syntyy vahvoja muureja tai rakennelmia. Tarpeeksi raskaat ja sopivan muotoiset kivet sopivasti päällekkäin ja vierekkäin muodostavat niin raskaan rakennelman, että sitä ei mikään heilauta. Mitkään lautakyhäelmät kuitenkaan eivät ansaitse tulla kutsutuiksi muurin nimellä. Ne ovat vain vaivaisia aitoja. Niiden yli, jopa läpi mennään melko helposti ja niiden tarkoitus on lähinnä suojata vain katseilta. 

Muurin tarkoitus on suojata kaikelta kontaktilta. Muurin tarkoitus on kertoa, että tästä kohtaa ei ole mitään mahdollisuutta edetä enempää. Mutta muuria saa koskettaa, ihailla ja sen viileydestä nauttia. Se on itsessäänkin ihme ja nähtävyys. Muuri kertoo, että toisella puolella halutaan olla rauhassa. Riippuu tietenkin siitä, kummalla puolella muuria seisotaan. Sisällä olijalle se kertoo turvasta ja ulkopuolella olijalle se on viesti saavuttamattomuudesta.  Vankilan muurit puolestaan kertovat edellisen lauseen tunteet  päinvastaisina.

 Muureista suurin meidän maailmassamme on Kiinan muuri, jonka leveys sallii jopa autoilla ajelun sen päällä ja jonka pituus on täysin käsittämätön. Yli 6500 kilometriä 8 metriä korkeaa ja 6 metriä leveää muuria kiertää Kiinaa suojellakseen sitä ulkopuolisen hyökkäyksiltä. Siltikään se ei ole siinä aina onnistunut. Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että yritys on  uskomattoman hyvä. Itsesuojelun eteen nähdään joskus niin paljon vaivaa, että sen edestä uhrataan oma vapaus ja uhrataan jopa toistenkin ihmisten vapaus. Koko elämä voi mennä muurin rakentamiseen, sillä sen korkeus ei ehkä koskaan tunnu tarpeeksi hyvältä. Säännöllisin väliajoin pitää lisätä kiviä sinne tänne ja järjestää tähystyspaikkoja ja -aukkoja sopiviin kohtiin. Eikä muuri yleensä aikojen saatossa pehmene, se voi kasvaa kyllä sammalta, ja sen myötä muuttaa ulkomuotoaan. Ehkä se voi myös murtua jostain kohtaa, mutta koskaan se ei kaadu kokonaan ilman suurta voimaa, tietoista murtamista. Muurin rakentamiseen vaaditaan yleensä myös ulkopuolisia osallistujia, pakotetaan heidät kenties tekemään se raskain työ eli kivien raahaus ja varsinainen rakentaminen.

Se mitä muurin takana on, on yleensä sitä kiinnostavampaa, mitä komeampi tuo rakennelma on. Mutta silti yritykset toiselle puolelle pääsemiseksi jätetään usein pelkäksi haaveiluksi, sillä se vaatisi niin paljon rohkeutta, nokkeluutta ja kaikkea muutakin uskallusta, että harva siihen lopultakaan ryhtyy. Muurin sisäpuolella saakin olla melko rauhassa ja yksin, se on selvää ja siksi muureja rakennetaankin; suojelemaan ulkopuolisten hyökkäyksiltä tai sitten erottamaan erilaisena pidetyt maailmat toisistaan sekasorron ja hämmennyksen välltämiseksi. Yleensä muurin toisella puolella on vapaus ja toisella puolella kuri ja järjestys, jopa rangaistus vrt.vankilan muurit.

Tämän pienen alkupuheen jälkeen saatan päästä jopa asiaankin, eli siihen, mitä muuri voisi tarkoittaa meidän henkisessä elämässämme. Mutta siitä sitten seuraavassa jaksossa, enkä muuten vielä itsekään tiedä, mitä seuraava jakso pitää sisällään. Jännittävää, eikö totta.

(linkki Kuin Viimeistä Päivää- blogiin)